Talous kasvuun ympäristoystävällisesti

talouskasvuun

Tervetuloa Porkkanamafia.fi sivustolle

 

Me pyrimme vastuulliseen sekä ympäristöystävälliseen talouskasvuun ja haluamme jakaa mietteitämme miten siihen päästään.

Ensimmäisenä haluammekin mainita, että talous voi todella kasvaa ilman että ympäristöön kohdistuva kuormitus kasvaa.

Katsotaan ensiksi millä tavalla tässä ollaan onnistuttu eri aikaväleillä:

 

Talous kasvaa myös luontoa rasittamatta

Maapallomme kaipaa vihreitä arvoja

Kehitys pitkällä aikavälillä

Historiaa katsoessa voidaan huomata, että läpi historian ympäristön rasitus on kasvanut melko samaa tahtia talous kasvun kanssa. Tarkistelemalla tarkemmin viimeistä 20 vuotta, voidaan kuitenkin huomata  että vaikka talouskasvu on jatkunut nousevana, niin ympäristön rasitus on pienentynyt merkittävästi. Tämä on erittäin positiivinen merkki tässä taloustilanteessa.

Kehitys lyhyellä aikavälillä

 

Viimevuosina olemme nähneet ja saanneet erittäin positiivisia, merkkejä siitä että talouskasvu ei välttämättä merkitse ympäristön rasituksen kasvamista. Sen sijaan ympäristön rasitus voi jopa vähentyä, kun samaan aikaan talous kasvaa.

Talous kuormittaa luontoa

Miten BKT sekä luonnon kuormitus on noussut viimeisen 40 vuoden aikana.

Kuten taulukosta voidaan nähdä, niin BKT kasvu on tiukasti sidoksissa ympäristöä rasittaviin toimiin. Tämä ei ole yllätys, sillä talouden kasvattamiseen tarvitaan useasti suurtaa määrää luonnonvaroja sekä muita luontoa kuormittavia toimenpiteitä. Talouskasvua myöskin pidetään tärkeimpänä tekijänä, kun halutaan ennustaa kuinka suuria liikennemääriä sekä energiatarpeita tulemme tarvitsemaan.

Ekotehokkuus talouden mittarina

Niin sanottu ekotehokkuus on noussut yhdeksi puhutuimmista aiheista viimevuosina. Tämä tarkoittaa käytännössä, sitä että BKT ei voi enään kasvaa luonnonvarojen kuormituksen rinnalla. Meidän on keksittävä keinot, millä BKT saadaan nousuun ilman että tuhoamme oman ympäristömme. Positiivista on, että 90-luvun alusta alkaen olemme pystyneet rikkomaan tätä BKT:n noususta johtuvaa ympäristöhaittojen nousua. Kuten taulukosta näkee, niin viimeisen 15 vuoden aikana BKT on noussut huomattavasti nopeammin kuin ympäristöhaitat.

BKT:ta hyvinvoinninmittarina onkin kritisoitu hyvin paljon, viimevuosina. Ei voida sanoa varmasti, että talouden kasvu lisää ihmisten hyvinvointia. Meidän tulee myös huomioida, millä tavalla muut tekijä kuten ympäristönkuormius sekä tuloerot vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.

 

 

Miten yritykset parantavat tehokkuutta hankinnoissaan?

Yritykset tunnetusti tekevät jatkuvasti hankinkintoja. Hankintoihin tarvitaan rahaa, mutta näitä hankintoja ei esimerkiksi pikalaina riitä kattamaan. On hyvä huomata, että hankkinnat ovat normaalisti erittäin kalliita ja tästä syystä ,niissä ei monesti oteta huomioon niiden vaikutusta ympäristöön.

Totuus on kuitenkin, että hankinnat vaikutavat lähes aina myös ympäristöön ja niissä tulisikin noudattaa vastuullisuutta. Moni ei tule edes ajatelleeksi, millaisia vaikutuksia tekmisilläsi hankintapäätöksillä on luontoon. Mielessä on normaalisti vain oma talous sekä se kuinka paljon lainaa tarvitset hankintojen tekemiseen. Monesti yritykset kuitenkin tekevät myös paljon turhia hankintoja ja tällaiset hankinnat kuormittavat aina ihan syyttä suotta luontoa. Yritysten tulisikin siis miettiä paljon enemmän kuinka hankintansa tekevät.

Me kaikki voimme osallistua ekotehokkuuteen – Ilmasto ja ympäristö -rahasto

Tiesitkö että me kaikki voimme rahoittaa parempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Nordea tarjoaa osakerahastoa, jossa sijoitat rahasi kestävään kehitykseen sekä entistä ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.

Nordea Pankki

Ilmasto ja ympäristö -rahasto on Nordean luoma rahasto, niille jotka haluavat nähdä vastuullista ympäristöpolitiikkaa.

 

Sijoittaessasi tälläiseen lmasto ja ympäristö -rahastoon, rahasi menevät yrityksiin, jotka ovat sitoutuneet kestäviin ilmastointi ratkaisuihin ja auttavat meitä kaikkia lähentymään tällaista tavoitetta.

Nordea ei ole ainoa pankki, joka tarjoaa tämän tyyppisiä ratkaisuja vaan voit kysäistä vastaavaa sijoitusmahdollisuutta myös toisista pankeista, kuten OP tai Sampo.

 

Nordean rahastossa rahasi sijoitetaan noin 40 – 60 eri yritykseen, jotka ovat tyypillisesti aliarvostettuja kasvuyhtiöitä. Nämä yritykset ovat yrityksiä eri ympäristön aloilta kuten:

  • Vaihtoehtoinen energiantotanto
  • Luonnonvarojen hyödyntäminen
  • Ympäristönsuojelu

Tällainen ratkaisu on loistava meille kaikille, joita kiehtoo sijoittaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen. Katso täältä lisätietoja, mikäli tällainen rahasto kiinnostaa sinua.

 

Metsäenergia on taloudellemme elinehto

Taloutemme tukipilari on metsämme

Taloutemme tukipilari on metsämme

 

Energiapuun käyttö kasvaa edelleen. Energiapuun korjuusta on oikeissa kohteissa metsänhoidollista hyötyä. Uusien suositusten avulla energiapuuta korjataan parhaiten soveltuvista kohteista ja vältetään korjuun haittavaikutuksia. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut oppaan energiapuun korjuuseen harvennusmetsistä ja uudistusaloilta. Valmisteilla olevassa Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa harkitaan toimia, jotka edistävät energiapuun lisäkäyttöä.

Kotitaloudet ja maatilat käyttävät polttopuuta noin kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa, lähes kymmenen prosenttia vuotuisista hakkuista. Lisäksi puun käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on kasvanut voimakkaasti. Niissä poltettiin metsähaketta viime vuonna jo 2,3 miljoonaa kuutiometriä, kun hakkeen käyttö oli viisi vuotta sitten vain kolmasosa tästä. Valtaosa metsähakkeesta kertyy päätehakkuualojen hakkuutähteestä eli oksista ja latvuksista. Lisäksi metsähakkeen raaka-ainetta ovat nuorten metsien hoidosta kertyvä ohut runko- ja kokopuu sekä päätehakkuualojen kannot. Hakkeen voimalaitoskäyttö kasvaa hiilidioksidin päästökaupan vauhdittamana edelleen, joten myös raaka-ainetta tarvitaan yhä enemmän.

Energiapuun korjuu on vaativaa työtä. Nuorten metsien harvennuksissa riski jäävän puuston vaurioitumiseen on suuri, koska puusto on alun perin hyvin tiheää. Huolellinen ennakkosuunnittelu on tarpeen, esimerkiksi ajouria on voitava käyttää myös seuraavissa harvennuksissa. Jos oksat ja neulaset korjataan energiapuuharvennuksessa runkopuun mukana, syntyy ravinnemenetyksiä. Niiden merkitys on kuitenkin pieni verrattuna siihen, että riukuuntuva puusto saadaan tuottavaan kuntoon. Korjuu kokopuuna ei ole suositeltavaa, jos metsikössä on jo kasvuhäiriöiden riski. Karsittuja rankoja voidaan sen sijaan korjata kaikkialta polttopuuksi.

Hakkuutähteen korjuu uudistusaloilta helpottaa maanmuokkausta ja metsänviljelyä. Näin viljelytulos paranee. Korjuuta ei pidä kuitenkaan tehdä ravinne-epätasapainosta kärsivissä ja karujen kasvupaikkojen metsiköissä. Kun hakkuutähde korjataan, tavoitteena on, että vähintään noin 30 prosenttia tähteistä jää metsään.

Kantojen korjuu torjuu juurikääpää ja pienentää maanmuokkauksen kustannuksia. Pelkkä kantojen korjuu ei kuitenkaan riitä maanmuokkaukseksi. On varmistettava, että uudistusalalle tehdään sopiva määrä oikeanlaisia istutus- tai kylvöpaikkoja. Lisäksi taimikon perkaustarve saattaa kasvaa, koska kantojen korjuussa pintamaata paljastuu melko paljon, mikä taas voi lisätä luontaisesti syntyvän lehtipuun määrää.

Luonnon monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrä vähenee, kun kannot korjataan. Tämän vuoksi korjuuseen soveltuvilla kasvupaikoilla suositellaankin osa tuoreista kannoista ja vanhat kannot jätettäviksi paikoilleen, jos alueella ei ole juurikääpää. Ravinteita kantopuu sisältää selvästi vähemmän kuin hakkuutähde. Pohjavesialueet pitää rajata kantojen korjuun ulkopuolelle eikä korjuu ole suositeltavaa myöskään karuilla kasvupaikoilla.

Tapio on koonnut toimijoita varten ensimmäistä kertaa tutkimustiedon ja kokemukset yhteen nopeasti kehittyvästä energiapuun korjuusta. Oppaan laatiminen on hyvä esimerkki hyödyntää useiden tutkimushankkeiden tuloksia. Metsäalan toimijat ovat aktiivisesti olleet kehittämässä keväällä 2005 valmistuneita energiapuun korjuun laatuvaatimuksia, joihin opas perustuu. Julkaisuu ilmestyy lokakuun aikana.