Alueelliset metsäohjelmat

Alueellisten metsäohjelmien tavoitteisiin kiinnitettävä huomiota

Hakkuutavoitteet ja tulokset 2015 paikoin ristiriitaisia

Hakkuualojen ja hakattavien puumäärien tavoitteissa sekä tuloksissa oli viime vuonna paikoin ristiriitaisuuksia eri metsäkeskusalueilla. Parhaillaan on käynnissä alueellisten metsäohjelmien tarkistus. Työssä kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, että hakkuuala- ja kertymätavoitteet olisivat keskenään entistä paremmin sopusoinnussa ja ottaisivat huomioon kasvaneet metsävaramme. Tiedot ilmenevät Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion keräämistä vuositilastoista.

Suomen metsien kokonaispoistuma 2015 oli 69,9 miljoonaa kuutiota Metsäntutkimuslaitoksen tietojen mukaan. Kasvun arvio on ollut pitkään selvästi poistumaa suurempi, viime vuonna kasvu oli arviolta 86,7 miljoonaa kuutiota. Puuvaramme ovat kasvaneet selvästi viime sotien jälkeen, vaikka kotimaisen puun käyttö on ollut intensiivistä.

Hakkuualatavoitteesta toteutui koko maassa 586 000 ha eli 90 prosenttia, suunnitelluista hakkuukertymistä toteutui vastaavasti 97 prosenttia. Avohakkuut toteutuivat 103 prosenttisesti tavoitteisiin nähden, joskin tilanne vaihtelee alueittain. Erityisen huono tulos oli luontaisen uudistamisen hakkuissa, joissa tavoitteista toteutui keskimäärin koko maassa vain 59 prosenttia.

Tavoitteet kohdalleen

Hakkuualojen ja -määrien tavoitteissa sekä tuloksissa oli viime vuonna metsäkeskusalueittain epäloogisuutta. Hakkuun pinta-alatavoitteet alittuivat paikoin selvästi, mutta hakattavaksi suunniteltu kuutiomäärä ylittyi silti. Tilanne oli eräissä metsäkeskuksissa päinvastainen. Vaikka hakkuita tehtiin suunniteltua suuremmalla alalla, niin puuta kertyi kuitenkin vain vähän tavoitetta enemmän.

Alueellisia metsäohjelmia päivitetään parhaillaan. Työssä tulisi tilastotietojen perusteella kiinnittää huomiota siihen, että että hakkuuala- ja kertymätavoitteet olisivat keskenään entistä paremmin sopusoinnussa ja ottaisivat huomioon kasvaneet metsävaramme. Metsäohjelmat on tarkoitus päivittää tämän vuoden aikana.

Metsänhoitotöissä ja kunnostusojituksessa jäätiin tavoitteista

Metsänviljelyn tavoitteita ei viime vuonna saavutettu missään, vaikka Kainuussa, Pirkanmaalla ja Rannikolla päästiin lähelle. Neljän vuoden avohakkuissa ja vastaavissa viljelyissä on yksityismetsissä lähes 100 000 hehtaarin ero, mikä vastaa yhden vuoden viljelytarvetta.

Taimikonhoidon kaikkien omistajaryhmien 195 000 hehtaarin kokonaistavoitteesta tehtiin 140 000 ha eli 72 prosenttia. Yksityismetsien tulos oli vielä ripauksen heikompi Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisissa Kemera-töissä. Nuoren metsän kunnostusta 2. kehitysluokan noin 20-vuotisissa metsissä tehtiin sen sijaan reilusti tavoitteita enemmän.

Tämä saattaa kertoa siitä, että viime vuonna keskityttiin erityisesti nuoren metsän kunnostukseen, jonka tukiehdot ovat tiukkenemassa. Syynä voi olla myös se, että nuoren metsän kunnostuksen tarve aliarvioitiin viisi vuotta sitten, kun nykyiset tavoitteet lyötiin lukkoon. Vastaavasti taimikonhoitotöiden tarve saatettiin yliarvioida.

Energiapuun korjuussa tavoitteista jäätiin niin ikään jälkeen. Tavoitteet ylittyivät ainoastaan Lounais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Viisi vuotta vanhat tavoitteet lienevät monen metsäkeskusalueen osalta tarpeen tarkistaa.

Kunnostusojituksen tavoitteista on monena vuonna selvästi jääty ja niin kävi myös viime vuonna. Vaikka yksityismetsien osuus on ratkaiseva, myös yhtiöiden ja valtion metsien tulokset ovat vaatimattomat. Metsäautoteiden rakentamisessa ja perusparannuksessa tilanne on päinvastoin, tavoitteet yleensä ylittyivät. Uusien teiden rakentamisesta pääpaino on viime vuosina siirtynyt perusparannukseen.