Terveyslainnoitus metsille

Boorinpuutoksen aiheuttamat kasvuhäiriöt leikkaavat metsänomistajan tuloja huomattavasti, lasku saattaa olla vuodessa jopa 130 euroa hehtaarilta. Puiden ravinne-epätasapainosta johtuvat kasvuhäiriöt saadaan kuitenkin kuriin terveyslannoituksilla. Juuri boorinpuutos kivennäismailla sekä kaliumin- ja boorinpuutos turvemailla aiheuttavat yleisimmin kasvuhäiriöitä. Boorinpuutosta voi esiintyä kaikkialla. Mutta ongelma on vakavin
Itä-Suomessa, jossa lehtojen ja lehtomaisten kankaiden kuusikoista kärsii arviolta jopa 70 prosenttia boorin puutoksesta.

Metsien lannoituksella on Suomessa vuosikymmenien perinteet. Parhaimmillaan metsiämme lannoitettiin 1970-luvun puolivälissä lähes 250 000 hehtaaria vuosittain. Määrät romahtivat kuitenkin voimakkaasti, kun lannoituksen rahoitusehdot muuttuivat, hinnat nousivat sekä tietoa fosforin ja typen huuhtoutumisesta vesistöihin karttui. Vuosittaiset lannoitusmäärät nousivat vuosituhannen alussa 90-luvun aallonpohjasta, noin 5 000 hehtaarista lähes 20 000 hehtaariin. Suomen talous, kuten tiedämme on hyvin riippuvainen metsistämme.

Boorinpuutos suurin syy kasvuhäiriöihin

Boorinpuutos on tärkeimpiä puiden kasvuhäiriön aiheuttajista. Puutoksen tunnistaa puiden oksankärkien ja latvojen kuolemisesta. Puut pensastuvat tai muistuttavat ulkomuodoltaan luutaa vuosittain toistuvista latvakuolemista. Kaikki kotimaiset puulajit reagoivat boorinpuutoksen samalla tavalla.

Taimien juuristo reagoi tutkimusten mukaan ensimmäisenä boorinpuutokseen. Vaikka neulasten booripitoisuus olisi vielä kohtuullisen korkea, niin puiden juuriston muodostuminen on jo voinut heikentyä. Tämä vähentää entisestään boorin saatavuutta. Lannoitusten on todettu tehokkaasti nostavan puiden booritason normaaliksi ja saavan hyvinkin kituvan näköiset puut uuteen kasvuun.

metsasuomi

 

Boorinpuutosta voi esiintyä kaikkialla, mutta tyypillisimpiä alueita ovat metsitetyt kivennäis- ja turvemaapellot, vanhat laidunalueet sekä varsinkin Itä-Suomessa kaskeamisen ja laiduntamisen jäljiltä aiemmin leppää kasvaneet metsät. Jo yksin Pohjois-Savossa on arviolta yli 130 000 hehtaaria kasvuhäiriöisiä kuusikoita. Lehtojen ja lehtomaisten kankaiden kuusikoista on kasvuhäiriöisiä jopa 70 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi alueella toteutetusta inventoinnista. Usein boorinpuutteesta kärsivät metsät ovat juuri viljavimmilla kasvupaikoilla, joissa puuntuotoksen pitäisi luonnostaan olla hyvin korkea.

Terveyslannoitus taloudellisesti kannattavaa

Boorilannoitus on terveyslannoitusta, johon saa valtion kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Määrä vaihtelee tukiehtojen mukaan maan eri alueilla 40-60 prosenttiin. Lannoituksen arvonlisäverottomat kustannukset ovat noin 210 euroa hehtaarilta. Valtion tuen jälkeen metsänomistajan maksettavaksi jää noin 95–130 euroa. Myyntiverotuksessa olevat metsänomistajat saavat vähentää puunmyyntituloistaan metsänhoitoon käytetyt investoinnit, lannoitus mukaan lukien.

Terveyslannoitus on metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa valtion tuista riippumatta, sillä kasvuhäiriöinen metsä voi pahimmassa tapauksessa hoitamattomana kuolla tai lopettaa kasvunsa kokonaan. Lievimmissäkin tapauksissa puustoon tulee laatuvikoja, jotka alentavat tuloa vähentämällä tukiksi kelpaavaa rungonosaa. Metsänomistajalle voi kasvuhäiriöisissä kuusikoissa aiheutuu taloudellisia menetyksiä jopa 130 euroa hehtaarilla joka vuosi, jos yli 80 prosentissa puista ilmenee kasvuhäiriön oireita.

Boorin puutokselta vaikuttava latvojen kuoleminen voi johtua myös muista tekijöistä, kuten hallasta ja sienitaudeista. Siksi on tarpeen varmistaa tuhonaiheuttaja ennen lannoitusta. Metsänomistaja voi lannoitusasioissa kääntyä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten puoleen.